lauantai 30. kesäkuuta 2012

Riitoja, sovintoja ja yllätyksiä

Koko Lower Cove nukkui sikeästi, mikä oli erikoista, sillä siellä oli jo viimeaikoina sattunut ja tapahtunut kaikenlaista. Nalá avasi uniset silmänsä. Aurinko osui verhojen välistä hänen näkökenttäänsä, jonka vuoksi hän päätti nousta ylös. Huimaus täytti Nalán pään. Hän otti välittömästi seinästä tukea. Huonovointisuus ei ollut lähtenyt. Nalá siirtyi keittiön puolelle hakemaan jotain syömistä. Hän teki itselleen voileivän ja istahti pöydän ääreen. Hän katsahti sohvalle. Andreas makasi siinä tyynesti. Syötyään leivän Nalá hoiti vielä aamutoimet ja lähti sitten ripeästi naapuriin niin kuin oli sopinut.

Nalá soitti Cecilian ovikelloa. Cecilia tuli avaamaan oven ja tervehti:
"Nalá, hei! Onko tänään jo parempi olo?"
"Itseasiassa ei. Oloni on huonompi. Oksensin aamulla aamulla kaksi kertaa.."
"Hyvä on... Me menemme lääkäriin nyt", Cecilia tokaisi ja otti puhelimensa esille tilatakseen taksin.
"Ei..! Tänään on työpäivä", Nalá sanoi vastaan.
"Voin kyllä ilmoittaa pomolle meidän molempiemme puolesta"
"Mutta Cecilia, voin mennä hyvin yksinkin!"
"Minä tulen mukaan, sanoit mitä vain. Ihan vain henkiseksi tueksi", Cecilia sanoi ja nosti puhelimen korvaansa vasten:
"Päivää, tilaisin taksin. Osoite on Lower Cove, 4. ... Hyvä, moikka!"








Nalá ja Cecilia astuivat keltaiseen taksiin. 
"Minnekäs ajetaan?", naiskuski kysyi heiltä. Cecilia vastasi pikaisesti:
"Cropen keskussairaalaan, kiitos."
"Minä olen käynyt vain kerran siellä, olin tapaamassa synnytyslääkäriäni", nainen tarinoi.
"Ahaa..." Cecilia sanoi hieman vaivaantuneena: "Sinulla on siis lapsi."
"Menetin sen vauvan. Mutta hankimme myöhemmin uuden, silloisen ystävättäreni kanssa. Olemme eronneet."
Nalá kysyi hieman kummaksuen: "Ystävättären? Olet siis...?" 
"Oi, kyllä olen."
Cecilia vilkaisi Naláan hieman paheksuvan katseen, ikään kuin ei olisi ollut soveliasta kysyä hänen seksuaalista suuntautumistaan. 
"Noin olemme nyt perillä", kuski sanoi Nalálle ja Cecilialle. Naiset astuivat ulos taksista, mutta kuski avasi vielä ikkunansa ja osoitti sormellansa Naláa, merkiksi pyytäen häntä ikkunan luo. Nalá katsoi naiskuskia kysyvästi. Kuski antoi lapun ja kuiskasi Nalán korvaan:
"Soita minulle, jos kiinnostaa. Kuten sanoin olen sinkku, ja kulta, olen milloin vain vapaa sinulle." Kuski vielä iski silmää Nalálle, ennen kuin lähti. 
"Tuota kuskia en tahdo nähdä enää ikinä", Nalá sanoi Cecilialle ja häneltä pääsi pieni naurun ääni. Cecilia hymähti vastaukseksi. Naiset astuivat sairaalan ovesta sisään.













Noin samoihin aikoihin Andreaskin oli viimein herännyt. Hän kummaksui Nalán poissaoloa. Ihmettelemisen jälkeen hän hoiti nopeasti aamutoimet, mutta huomasi, että jääkaappi oli tyhjä. Nalán oli pitänyt mennä ruokaostoksille nyt kun Hakon oli vapaalla. Hänen piti siis ehtiä tänään vielä mennä ruokakauppaan. Hän lähti välittömästi kaupungille urheiluvaatteet mukanaan. Hän juoksi ja nosteli puntteja muutaman tunnnin kuntosalilla ja näki siellä myös Studion johtajan, Nalán pomon.
"Andreas, sinäkö siinä? Miksei Nalá saapunut töihin tänään? Kai hän ymmärtää, että tämä työ tarjoaa hänelle julkisuutta ja kunniaa, mutta myöhästelemällä ja jättämällä työt väliin en voi taata, että voin pitää häntä enää mukana elokuvassa!" pomo tiuski kovaäänisesti.
"En tiedä, missä hän on. Hänellä on varmasti hyvä syy olla poissa", Andreas vastasi puolustellen. Nalán pomo katsoi tiukasti Andreakseen ja äkäisi:
"Mutta jos näet häntä, kerro hänelle, että jos hän ei pian saavu juttusilleni, ei hänen tarvitse enää palata!"
Studion johtaja lähti pois, enää mitään sanomatta. Nyt Andreas hämmästeli vielä enemmän Nalán "katoamista".



Jonkin ajan kuluttua Nalá astui ulos sairaalasta, pitäen tiukasti Cecilian kättä. Cecilia katsahti Naláan, mutta Nalá ei sanonut mitään. Matkatessaan kohti autoa Cecilia sanoi Nalálle:
"Itseasiassa minun pitäisi mennä vielä nopeasti kirjakauppaan."
Nalá nyökkäsi tyynesti ja naiset lähtivätkin kävelemään suojatien yli kauppaan. Cecilian ollessa kaupassa, Nalá odotti ulkopuolella. Oli ilmeisesti ruuhka-aika, koska katu oli täynnä ihmisiä. Diana näki Nalán ja saapui oitis paikalle.
"Hei, miten sinulla menee?" Diana kysyi Nalálta.
"No... Kävin juuri sairaalassa."
"Mitä? Onko kaikki kunnossa?" Diana ihmetteli. Nalá katsoi hetken Dianaan, mutta sitten viittoi sormillaan merkiksi, että Diana astuisi lähemmäs. Nalá odotti hetken, mutta kuiskasi sitten jotain hänen korvaansa.
"Tietääkö Andreas?" Diana kysyi
"Ei... Riitelimme eilen..."
"Voi sinua..." Diana valitteli. Silloin Cecilia astui ulos kaupasta ja näki Dianan:
"Hei! Sinäkin kaupungilla? Oletko yksin? Itse tulin Nalán kanssa"
"Kyllä, mutta yksin olen. Tietääkö..." Diana kysyi viitaten Ceciliaan.
"Kyllä hän tietää. Hän oli mukanani sairaalassa", Nalá vastasi.
"Okei. Mutta minä toivotan sinulle onnea, myös Andreaksen suhteen", Diana toivotti Nalálle ja lähti pois.
"Andreaksen? Mitä hänestä?"Cecilia uteli.
"Ai niin, unohdin mainita. En pystynyt kertomaan hänelle eilen."
"Mitä? Nalá, nyt se on vielä viisi kertaa vaikeampaa. Mikset sanonut  hänelle?"
"No kun... Me riitelimme", Nalá sanoi varovaisesti. Cecilia katsoi Naláa ja halasi sitten tätä.
"Voi sinua... Sinun täytyy joka apauksessa kertoa hänelle", Cecilia sanoi.
"En usko, että hän haluaa tavata minua."
"Mutta et voi olla kertomatta! Sanot hänelle heti kun näät hänet. Onko selvä?" Cecilia tivasi.
"Hyvä on."
Cecilia päästi hymyn säteen ja sanoi:
"Hyvä, mutta nyt me menemme jäätelölle."














Cecilia ja Nalá istuivat puistossa syöden jäätelöä ja vaihtaen kuulumisisa. Yhtäkkiä Cecilia muisti:
"Ai niin!  Ostin sinulle kaksi kirjaa. Tarvitset niitä nyt."
"Kiitos. Olisin voinut kyllä maksaa itsekin", Nalá sanoi ja otti kirjat vastaan. Hetken hiljaisuuden jälkeen Nalá kysyi:
"Muuten... Miten sinulla on nyt mennyt? Olemme puhuneet vain minusta."
"No tuota, olen ollut aika yksinäinen siitä lähtien kun erosin miehestäni. Ja talokin on aika suuri vain minulle ja Montenegrolle."
"Niin. Sinullahan on hevonen? Kuinka kauan olet ratsastanut?" Nalá kysyi.
"Ratsatin ensimmäisen kerran kun olin viisivuotias."
"Minä en ole eläissäni edes koskenut hevoseen. Ne ovat isoja ja pelottavia" Cecilia hymähti vastaukseksi.
"Ja muuten siitä sinun yksinäisyydestäsi", Nalá jatkoi: "Sinun pitäisi hankkia seuraa. Mene baareihin ja yökerhoihin, pidä vähän hauskaa. Tutustu ihmisiin."
"En tiedä...Viimeksi kun olin baarissa, löysin itseni seuraavana päivänä puolialastomana Vegasista." Nalá nauroi kovaäänisesti ja totesi:
"Okei, en edes halua tietä miten olit päätynyt sinne... Ja jos tunnet itsesi yksinäiseksi, voithan aina tulla meille asumaan. Tuskin Andreasta hirveästi haittaa."
"Tuohan oli vitsi, eikö vain?" Cecilia kysyi nauraen.
"Ei? Kyllä meillä tilaa riittää. Paitsi että joutuisit nukkumaan samassa huoneessa Hakonin kanssa, mutta hän on nyt vapaalla."
Cecilia katsoi Naláa kummaksuen ja sanoi:
"Kyllähän se käy, mutta Montenegro tarvitsee aika paljon tilaa. Ja mitä teemme asuntoni kanssa?"
"Montenegrolle saamme helposti raivattua riittävästi tilaa, ja sinun asunnollesi ei tarvitse tehdä mitään, voit palata sinne sitten kun sinusta niin tuntuu. Joten menemmekö hakemaan tavarasi?"
"Kaikin mokomin! Mutta olethan varma, ettei Andreas hermostu?"
"Ei. Kyllä hän ymmärtää", Nalá totesi. Naiset menivät innoissaan hakemaan Cecilian tavaroita ja he etsivät niille paikkaa.


Nyt puolestaan Nalá ihmetteli, missä Andreas oli. Hän ei ollut vielä saapunut kotiin kaupungista. Nala meni keittiöön tekemään ruokaa, samalla kun Cecilia levitti Montenegrolle heiniä. Nalá avasi jääkaapin ja siinä samassa muisti, että hänen piti käydä kaupassa. Hän päätteli Andreaksen olevan kaupungilla ostamassa ruokaa tai parhaimmassa tapauksessa hän istuisi tällä hetkellä poikien kanssa ravintolassa. Nalá otti puhelimensa esille ja päätti tilata pitsan.

Kun naiset olivat syöneet pitsan, he menivät Montenegron luo. Jopa Nalá uskaltautui hevosen lähelle ja taputteli sitä. Yhtäkkiä Nalá muisti kirjat, jotka Cecilia oli antanut. Hän vei toisen kirjahyllyyn ja otti toisen käteensä lukeakseen sitä.

Samaan aikaan Cecilia oli ehtinyt mennä kaupungille. Hän käveli kaupungin katuja pitkin parhaimmissa vaatteissaan. Hän astui sisään suosittuun yökerhoon. Hän marssi suoraa tietä baaritiskin äären. Baarimikko huomasi hänet ja kysyi leppoisasti:
"Mitäs tytsylle laitetaan?" Cecilia katsoi komeaa baarimikkoa ja vastasi:
"Jotain väkevää. Yllätä minut." Baarimikko rupesi välittömästi loihtimaan Cecilialle juomaa. Hetken kuluttua hän ojensi juoman ja kysyi hurmaten:
"Mistä noin kaunis nainen on kotoisin?"
"Itseasiassa asun ihan vaan täällä Cropessa, ennen asuin Californiassa." Cecilia joi juoman alas ja tilasi uuden. Pian Cecilian ympärille kerääntyi lisää miehiä jotka, yrittivät hurmata häntä. Eräs mies meni istumaan Cecilian viereen ja piti hänelle seuraa koko illan. Hän tarjosi Cecilialle drinksuja ja piti keskustelua yllä:
"Mitä noin hurmaava nainen tekee työkseen?"
"Olen näyttelijä", kikatti Cecilia vastaukseksi: "Missäs itse?"
"Tavallaan olen rikosalalla, mutta tytöthän pitävät pahoista pojista", mies sanoi ja hivuttautui lähemmäs Ceciliaa.
"Mennään tuonne sivuun. Tässä on liian paljon porukkaa", mies sanoi ja otti Ceciliaa kädestä ja veti hänet sivuun. Mies katsoi Ceciliaa suoraan silmiin ja hymyili.
"Miksi katsot minua kokoajan?" Cecilia kysyi nauraen.
"Katson sinua, koska haluan muistaa nuo kauniit kasvot huomennakin", mies vastasi: " Olet kaunein näkemäni nainen ja sinulla maailman hurmaavin nauru." Cecilia nauroi.
"Olen tosissani, en ole ikinä nahnyt ketään noin kaunista", mies kehuu ja katsoo Cecilian vartaloa. Hän hivuttaa kätensä kiinni Cecilian selkään. Cecilia laski kätensä miehen olkapäälle ja nojautui lähemmäs.
"Saako noin hyvän näköistä naista suudella?" mies kuiskaa ja painaa huulensa Cecilian huulia vasten.









Samoihin aikoihin Andreas tuli kotiin ja ihmetteli hevosta etupihalla. Hän marssi suoraan Nalán luo, joka oli siirtynyt takapihalle.
"Nalá!" Andreas huusi: "Mitä hevonen tekee etupihallamme?"
"Ai Montenegro? Se on Cecilian."
"No mitä se tekee meidän etupihallamme?!"
"Ai niin, minun piti ilmoittaa, että kutsuin sen ja Cecilian meille asumaan."
"Cecilian? Onko Cecilia täällä?!" Anndreas kysyi tuohtuneena.
"Ei, hän meni kaupungille juuri."
"Siis kutsuit heidät meille asumaan. Ja päätit sitten kysyä minulta ensin?!"
"Mitäs pidät puhelinta äänettömällä! Hän koki olevansa yksinäinen joten kutsuin hänet meille."
"Et silti voi kutsua ketä vaan meille asumaan!" Andreas huusi.
"Miksi sinä huudat minulle kokoajan!?"
"Koska sä et ymmärrä muuten!"
"Mitä meidän suhteellemme käy?" Nalá kysyi yhräkkiä.
"En tiedä..." Andreas vastasi ja kohautti olkapäitään. Yhtäkkiä Naláa huimasi. Hän tarttui nopeasti portaiden kaiteesta kiinni, ettei rojahtaisi maahan. Hän piti toista kättänsä suunsa edessä toivoen, että huonovointisuus lähtisi.
"Oletko kunnossa?" Andreas kysyi huolestuneena.
"En", Nalá  purskahtaa kyyneleihin: "Olin tänään sairaalassa."
"Mitä? Mikä sinulla on? Mitä voin tehdä?! Mikset sanonut?"Andreas hätääntyi.
"Andreas..." Nalá irroitti otteensa portaan kaiteesta: "Olen raskaana."
Andreas katsoi Naláa suoraan silmiin. Oli aivan hiljaista. Andreas oli hämmästynyt ja lopulta kysyi hiljaa:
"Saanko minä lapsen?" Nalá nyökkää ja kyyneleet valuvat hänen poskillaan.
"Miksi sinä itket? Nalá, me saamme lapsen", Andreas iloitsi ja hymy levisi hänen kasvoillaan. Andreas pyyhkii sormellaan kyyneleet Nalán poskilta ja halaa häntä tiukasti. Kyyneleet tavoittavat Andreaksenkin silmänurkat. Hän sinetöi halauksen hellällä suudelmalla.


Andreas ja Nalá siirtyvät sisätiloihin ja puhuvat pitkän tovin päivästä ennen kuin menevät nukkummaan.












Toissaalla Cecilia seurustelee baarista bongatun miehen kanssa.
"Jeremy, sä oot aika hurmuri", Cecilia sanoo miehelle, samalla kun kikattaa humalapäissään.
"Cece, sä oot aika namu", Jeremy sanoo Cecilialle. He istuvat yökerhon sohvalla sylikkäin, samalla kun kehuvat toistensa suutelemistaitoja. Pian paikalle tulee myös muita ihmisiä.
"Hei kaunotar", joku mies sanoo Cecilialle samalla kun hän tutkailee Ceciliaa. Cecilia hymyilee lähestyvälle miehelle vastaukseksi. Jeremy nousee nopeasti pystyyn ja lähestyy miestä uhkaavasti.
"Mitä sä sanoit? Hei mitä sä sanoit mun naiselle!?" Jeremy tulistui miehelle. 
"Jeremy, anna olla. Mennään pois täältä", Cecilia sanoo tyynesti Jeremylle.

Cecilia ja Jeremy lähtevät taksilla Nalán ja Andreaksen kotiin. 
"Minne ajetaan", kuski kysyy.
"Lower Coveen, kiitoksia", Cecilia vastaa.
"Minne sinne?"
"Cecen kotiin", Jeremy sanoo.
"5", Cecilia sanoo.
"Hyvä on", kuski sanoo: "On tainnut olla rankka ilta teillä."
"Eräillä varsinkin", Cecilia sanoo ja katsahtaa Jeremyyn. Kuski hymähtää. Cecilia katsoo Jeremyyn joka makaa taksin penkillä niin, että hänen päänsä on Cecilian sylissä. 
"Oot aika huonossa kunnossa", Cecilia sanoo Jeremylle.
"Riittävän hyvässä, kulta", Jeremy vastaa.
"No niin, perillä", kuski sanoo ja Cecilia ja Jeremy astuvat ulos autosta.
"Hieno kämppä, ainakin ulkopuolelta. Ja teillä on poreamme", toteaa Jeremy, joka jo riisuutuu ja loikkaa ammeeseen.
"Rakas, täällä on sullekin paikka. Tuu nyt vaan", Jeremy pyytää. Cecilia astuu ammeeseen Jeremyn viereen. Jeremy nojautuu Ceciliaan kiinni ja sanoo:
"Sä oot ihana. Mä taidan rakastaa sua. Tää saattaa kuulostaa vähä tyhmältä mut haluisitkohan sä sitä mitä mä haluun?"
"Hei, sä oot kännissä", Cecilia sanoo.
"Nii säki", Jeremy sanoo vastaan.
"Emmä oikeen tiiä onks se hyväks..."
"Mä tiiän; on se. Sä oot just sellanen nainen, kenen kaa mä haluisin jakaa elämäni. Kuten sanoin, mä rakastan sua. Sä luotat muhun mä tiiän, että sä luotat. Mä luotan suhu, ja mä haluun näyttää sen sulle. Mä tiedän, että sä haluut. 
Cecilia empi hetken.
"Okei."









...










"Oli kivaa. Kiitti illast, beibi", Jeremy sanoo Cecilialle.
"Kivaa? Kiitti illas, beibi?!" Cecilia hämmästelee.
"Niin, oli iha semi jees yö. Olit yks parhaimmist!"
"Mitä?! Sä just sanoit et sä rakastat mua ja haluisit jakaa elämäs mun kanssa!" Cecilia tiuskii.
"No se nyt kuuluu asiaan sanoa noin. Lämmittelyy tiedäts? Taidat olla enemmän kännis ku mä, jos et tota tajunnu." Jeremy sanoo.
"Ja sä aiot nyt vaa lähtee!?" Cecilia huusi.
"Joo? Hommat on hoidettu. Mut jos haluut joskus uusiks, nii soita vaa."
"Sä käytit mua hyväks! Ja nyt aiot vaa lähtee!
"Jos haluut ajatella sen noin. Onks viel jotai asiaa!?" Jeremy huutaa takaisin. Cecilia oli hiljaa ja katsoi Jeremya ihmetellen. 
"Anteeks, unohdetaa tää. Kyl mä susta välitän", Jeremy sanoo ja suutelee tätä. Cecilia tönäisee Jeremyn kauemmas. Jeremy katsoo hurmaantuneena ja sanoo:
"Mä pyysin jo anteeks, ja sustahan löytyy voimaa." Jeremy lähestyy Ceciliaa ja käy kiinni tähän. 
"Lopeta!" Cecilia huutaa ja yrittää päästä pois tämän syleilyistä. 
"Beibi, älä nyt", Jeremy sanoo.
"Päästä irti!" Cecilia huutaa ja saa riuhtaistua itsensä pois. Silloin Andreas avaa ulko-oven ja rientää kaksikon luo. Jeremy katsoo ivallisesti Andreasta ja sanoo Cecilialle:
"Ei sitten. Ja tiedoksesi hani, olet paljon kauniimpi alasti. Cecilia katsoi häntä järkyttyneenä, mutta sitten läimäytti häntä poskelle. Jeremy piteli poskeaan ja katsoi Ceciliaa. Pian hän ryntäsi Cecilian kimppuun, mutta Andreas pääsi väliin ja kaatoi hänet maahan.
"Häivy, äläkä ikinä palaa", Andreas sanoi Jeremylle tiukasti.
Jeremy nousi ylös ja seisoi viiden sentin päästä Andreaksen kasvoista. Hän sanoi tälle:
"Kerro terveisiä pettäjä-tyttöystävällesi." Lopuksi hän vilkaisi vielä tiukasti Ceciliaan ja lähti.


"Oletko kunnossa?" Andreas kysyi Cecilialta.
"Kyllä kai."
"Hyvä", Andreas sanoi ja haistoi Ceciliassa alkoholin: "Olet humalassa. Mene nukkumaan pääsi tyhjäksi niin voit kertoa kaiken tapahtuneen kun olet selvä. Okei?"
"Ehkä niin on parasta", Cecilia sanoi ja lähti kävelemään kohti makuuhuonetta. 







Miten Nalán raskaus etenee? Miten Cecilia suhtautuu ahdisteluun? Tekeekö hän asialle mitään?
Kommentteja vaan kehiin ja keskustelua tekemään ! :-)

Seuraavaan kertaan!
~Jenni~


PS: En oo nyt vähään aikaan postannu ja oon pitäny teitä jännityksessä jo yli viikon. On ollu vähän kiirettä, kun on ollu pakkailuu, Ruotsin matka ja taas pakkailuu. Toivottavasti on vielä pari lukijaa jäljellä :-)



PPS: Ja niin vielä teiän harmiksenne tarinapostaukset loppuu joksikin aikaa. Oon katos erämaassa loukussa(mökillä) pelkän miniläppärin kanssa. Joten simssiä ei nyt tuu ihan heti pelattua. Yritän kuitenkin tehdä ahkeraan muita postauksia, jossa kerron itsestäni, mun simskokemuksista, sekä voin myös antaa joitakin vinkkejä pelaamiseen. Lisäksi saatte vielä Sims-faktaa multa. Mutta tarina jatkuu kuitenkin heti kun pääsen kotiin :-)


Seuraa blogiani Bloglovinin avulla

3 kommenttia:

  1. hih muistan simssit vieläkin niin hyvin, ku niitä tuli pelailtua! :) sulla on hauska blogi! kiva kun jaksat kirjottaa tollasia tarinoita!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. hihii, kiitoksii(= Kyl se sims on vieläki hyvä, vaik täs on jo monia vuosia elelty niitten kanssa. Välillä vaan tulee sellasii aikoi ku ei jaksa pelata, ja sit yhtäkkiä huvikseen vaa käy kattoo simperhettä ja sit taas innostuu (= ja nyt on tällänen innostuskohtaus päällä :D

      Poista
  2. Tosi hyvä tää sun blogis paras mitä oon löytäny. Täältä saa tosi paljon tiatoakin. Mäki pelaan simssiä se on hyvä peli♥ ;-)

    VastaaPoista